keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Kanojen pito

Kanat ovat mielenkiintoisia otuksia! En olisi uskonut sitä ennen kuin hommasimme kanoja. Niillä on aino jotain meneillään, vähän niin kuin Kauniit ja Rohkeat olisivat koko ajan omassa pihassa.

Paperiasiat kuntoon! 

Ennen kuin hommaan kanoja on syytä rekisteröityä eläintenpitäjäksi (tällä ja tällä lomakkeella). Asiakastunnuksen saa oman kunnan maaseutusihteeriltä. Minulta kysytään monesti mitä käy, jos noita lomakkeita ei täytä? Harrastekanalan omistaja voi saada siitä huomautuksen, siitä ei seuraa sakkoja. Meillä on hoidettu kaikki rekisteröimiset mukisematta, koska en näe että siitä olisi mitään vaivaa. Lomakkeet toimitetaan lähimmälle maaseutusihteerille, joka myös osaa yleensä neuvoa ongelmatilanteissa.

Millainen kanala? 



 
Kesäkanalaan riittää tuulen ja sateensuoja, talvikanalan on syytä olla eristetty. Kanat nukkuvat orsilla yöt, vaikkakin poikkeuksiakın on. Useat jättirodut nukkuvat mielellään lähes maanpinnalla. Maatiaiset meillä ovat saattaneet lennähtää jopa 3m korkeuteen puuhun nukkumaan.
Munintakopit ovat tietenkin myös tärkeä osa kanalaa. Kopeiksi kelpaa vaikka kissankuljetuskoppa, tai Ikean Kallax hylly johon laitetaan reunat estämään munien tippuminen. Ja voihan sitä tehdä myös itse alusta asti munintakopin. Vain mielikuvitus on rajana! Kanojen lemppari hommaa on kumminkin munia ympäri pihaa erilaisiin piiloihin, mikäli saavat kuljeskella pihalla vapaasti.
Kanalan yhteyteen on hyvä rakentaa myös tarha, jossa on vähintään verkkokatto. Tällöin kanat voivat olla ulkoilla vaikka ympäri vuoden. Käytännössä kumminkin kovilla pakkasilla tai kun lunta on maassa ei kanoja ole ulkoilu kiinnostanut. Kanoja ei saa pitää ulkona 1.3-31.5 välisellä ajanjaksolla muualla kuin aitauksessa jossa luonnonvaraiset vesilinnut eivät pääse kosketuksiin kanojen kanssa. Luonnonlinnuille tai siipikarjalle ei kumminkaan tutkimuksen mukaan ole ollut suurta vaaraa tarttuvien tautien osalta toisistaan... 


Lämmitys

Talvikanalan pitää pysyä plussan puolella kovimmillakin pakkasilla. Kanat ovat kylmänarkoja, niillä paleltuu helposti heltat kovimmilla pakkasilla. Paleltuneen heltan tunnistaa mustasta väristä ja se saattaa mennä kuolioon tai tippua jopa kokonaan pois. 

Meillä oli ensimmäisenä talvena kanat eristetyssä leikkimökissä pehkun päällä. Monesti luullaan että pehku ei toimi kanoilla - voin kertoa, se todella toimii kunhan käynnistää pehkun huolellisesti! Viime talvena kanat muuttivat tilavampaan kanalaan, mutta koska kanoja oli niin vähän pinta-alaan nähden en edes haaveillut pehkusta vaan tyydyimme lämpölamppuun kovimmilla pakkasilla.

Kuivitus

Kuivikkeita on montaa erilaista, joista voi valita itselleen sopivan. Yleisimmät lienevät puru, turve ja olki.
Meillä on käytössä puru, koska se on valoisaa ja ei pölise, vaikkakin maatuvuudeltaan ja pellon kannalta se ei olekkaan parhaasta päästä.
Turve on paras imukyvyltään, mutta pölisee paljon. Turvetta kannattaa käyttää pehkun pohjalla, koska se on imukyvyltään niin hyvää. 
Olki ei ole kovinkaan hyvää imukyvyltään, mutta ei pölise, on valoisaa ja raikkaan tuoksuista. Lisäksi kanat tuntuvat pitävän oljen kuopsuttelusta.

Jos käytössä on pehku, eli kuiviketta lisätään reilusti aina kun alunen alkaa tuntua kostealta ja sitä ei tarvitse kärrätä välillä pois. Homma on sitten edessä keväällä kanalan siivouksen yhteydessä ilmojen lämmettyä. Yleensä pehku pitää hyvin kanalan kovillakin pakkasilla plussan puolella.
Toinen vaihtoehto on siivota kanalaa joka viikko vähän, jolloin kuivike kerrosta ei pääse kertymään ja kanala pysyy ehkä joidenkin mielestä tällöin siistimmän näköisenä. Tällöin tarvitaan kovilla pakkasilla lisälämmönlähde.

Ruokinta

Vaihtoehtonaja kanojen ruokintaan on monia.  Helpoin tapa lienee ruokkia kanat teollisella täysrehulla (esim. Luonnon punaheltta) ja lisäksi soraa. 
Meillä kannoilla on vapaasti tarjolla kauraa, kalkkia ja soraa. Porkkanaakin on lähes vapaasti tarjolla koko ajan. Lisäksi ne saavat rypsiä ja silloin tällöin ruuan tähteitä. Kauraa menee noin 1l per kana kuukaudessa, mutta olen kuullut joillakin menevän 2l per kana kuukaudessa, vaikka muun ruuan määrä olisi sama kuin meillä.
Meillä kasvaneilla kanoilla on ollut aina suorat rintarangat, mutta muualta tulleilla täysrehulla kasvaneilla on esiintynyt hyvin yleisesti rintamutkaa. En osaa sanoa onko se perinnöllistä vai ruokinnan aiheuttamaa, vaiko sekä että. Veikkaan jälkimmäistä. 

Soraa kana tarvitsee, jotta sen ruuansulatus toimii. Kanalla on kivipiira, jossa on kiviä ja siellä se hienontaa ruokansa. 
Kalkkia kana tarvitsee, jotta munankuoresta tulee vahva. Ilman kalkkia alkaa pian esiintyä nahkamunia ja pehmeä kuorisia munia.

Kanojen hankinta
Me olemme päätyneet tästä lähtien lisäämään omia kanoja vain munista. Aikuisina tulleet eivät ole ikinä oppineet kunnolla talon tavoille ja ovat olleet aika lyhytikäisiäkin. Lisäksi haudonta on halvempaa kuin aikuisten kanojen ostaminen. Pienin kone, joka mielestäni kannattaa ostaa (Brinsea Mini ecoon mahtuu 7-9kpl kananmunia munien koosta riippuen) maksaa 99,80e. Kanojen siitosmunat maksavat yleensä noin 2e/kpl ja ne kulkeutuvat postin mukana ympäri suomea. Myös kaupan luomumunia voi hautoa koneessa, vaikkakaan niiden siitosprosentti on hieman huonompi. Lidlin luomumunat ovat meillä lähteneet parhaiten. Yleensä haudotuista tipuista tulee puolet kukkoja ja puolet kanoja. Puolet paistiksi siis ja puolet muniviksi kanoiksi. Ylimääräiset kukot teurastetaan ennen kuin ne alkavat kiekua, jolloin ne alkavat myös enemmän nahistelemaan keskenään ja olempa kuullut pääkukon myös tappaneen kiekuvat kukonpojatkin. Kukko on tällöin noin 5-6kk ikäinen.

 
Kanoja ostaessa kannattaa suosia nuorikoita, jotka ovat juuri aloittamassa tai aloittaneet munintansa. Tällöin ne ovat pitkäikäisempiä. Kanojen hinnat liikkuvat yleensä 15-60e/kpl.

 
Kukko kannattaa ilman muuta hommata kanojen kaitsemaan! Hyvä kukko varoittaa kanoja vaaroista ja pitää akat ruodussa, etteivät ne tappele keskenään. Lisäksi munista tulee hedelmällisiä, eli tipuja pystyy hautomaan vaikka hautomakoneessa. Kukkoja voi saada jopa ilmaiseksi tai kahvipakettia vastaan.

Rodut

Roduissa on eroja käyttötarkoituksessa ja hinnassa. Kannattaa miettiä mitä kanalta haluaa ja sen mukaan valita rotu/rotuja. Yleisin meillä Suomessa taitaa olla maatianen, joita on eri kantoja. Kukaan kumminkaan tunnu erottavan mikä kana on mitäkin kantaa... joten itse en ole ymmärtänyt mikseivät kaikki voisi vain olla "maatiaisia"? 

 
Meillä on tehokanoja (hy-line brown ja hy-line white), maatiaisia, orpingtoneja ja jättikocheja. Hy-line browneista pidän eniten näistä munivista, koska ne oikeasti munivat munan päivässä oli mitä tahansa. 

 
Hy-line whitet ovat tulleet meille aikuisina, eivätkä oikein ole munineet kunnolla, lisäksi kuolleisuus on ollut suurta (vuoden aikana 5) ja niiden heltat ovat suuret. Helttojen on hyvä olla kylmässä kotikanalassa pienet, jolloin ne eivät jäädy pakkasilla niin helposti. Tehokanat ovat hyviä munijoita, mutta lihaa niissä ei ole paljoa.


Maatiaisia sanotaan kestäviksi ja sopiviksi Suomen oloihin. Ne kumminkin munivat noin 3-4 munaa viikossa ja lihaa niistä ei tule sen enempää kuin hy-line kukoistakaan. Maatiaiset ovat ainoita meillä joilla on hautomishommat onnistuneet kerralla kunnolla ja tipujakin tuli 9kpl.

Jättikocheilla meillä tulee noin 6 munaa viikossa per kana. Näiden jälkeläisiä meillä ei ole vielä syöty. 

 
Orpingtonit ovat meille hankittu samoista syistä kuin jättikochit, jotta kukoista tulisi lihaa ja kanat munisivat hyvin. Kokemusta ei kumminkaan vielä ole kuin yhden orppikukon teurastamisesta. Siinä oli lihaa kolme kertaa enemmän kuin maatiaisissa yleensä.
Jotkut sanovat että jättirodut syövät enemmän, mutta mielestäni kukon teurasiän kokoon nähden sen saakin syödä vaikka puolet enemmän. Meillä kanojen ruokintakaan ei maksa maltaita, joten en näe suurempaa rehunkulutusta suurena kulueränä.

Kana-aiheisia ryhmiä facebookissa
annetaan/myydään/ostetaan eläimiä hyötykäyttöön

Kannattaa myös tutustua munanet foorumiin.

15 kommenttia:

  1. Todella mielenkiintoinen artikkeli ja kivat kuvat. Lempparini on kana oksalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kana oksalla oli meidän kukoksi kaavailema tyrnäväläinen Pilkku-kukko juuri kun tuli meille. Akat eivät heti sulattaneet häntä laumaan ja Pilkku päätti nukkua oksalla.

      Poista
  2. Ihanat kanakuvat! Ja hyvä postaus! =)

    Meillä on yksi jättikochikukko teurastettu ja sen liha oli niin iso ja sitkeäsäikeistä, ettei edes koira sitä syönyt! :'D

    Orpingtonkukoista jotka meillä nyt talven aikana teurastettiin, kahdella kuudesta, oli rintaranka mutkalla. Ne eivät olleet saaneet tipuajan jälkeeen ollenkaan teollista rehua. Minä taas ajattelin rintarankamutkan johtuvan rehun puutteesta, koska ovat iso rotu ja kasvaneet nopeasti. Mutta kuka näitä tietää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, oliko kukko kovin vanha? Meillä syötiin tuossa 2v maatiaiskukko joku aika sitten. Se oli kyllä sitkeää.

      Meillä nuo joilla on ollut rintaranka mutkalla ovat olleet pääsääntöisesti maatiasia. Saa nähdä kun syksyn tullen päästään toivottavasti teurastamaan orppejakin mitä niistä tulee.

      Poista
    2. Ei ollut vanha se kotchikukko, alle vuotias. Munanetin rotumääritelmässäkin oli juttua tosta jättikotchin lihan sitkeydestä.

      Poista
  3. Minä selvittelin joskus talvella tuota rintaranka mutkalla hommaa, koska meilläkin sitä joillain oli ja jos en vääri muista sen epäiltiin johtuvan d vitamiinin puutteesta. Nyt olenki antanut tipuille ADE-vitamiinia (ihan kotieläimille tarkoitettua) kun eivät saa teollista rehua, ennenkuin yltävät sitä automaatista syömään. Kauraa en ole pitänyt enää tarjolla vapaasti, kun tahtoivat ne vaan kaivellla pehkuun ja sitä meni ihan tolkuttomasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista! Meillä saavat satunnaisesti nokkosta, jossa on vitamiineja. Oletko antanut tätä vitamiiniä http://www.biofarm.fi/tuote/milka-ade-vitamiiniliuos/ ? Mikä mahtaisi olla annostus kanoille?

      Poista
    2. Hankkijalta olen hevosille ja lehmälle ostanut jotain vitamiiniliosta. Siinä oli muistaakseni kanoillekkin annostus. Täytyypä hakea sitä taas. Nimeä en kyllä muista.

      Poista
    3. Hankkijalta olen hevosille ja lehmälle ostanut jotain vitamiiniliosta. Siinä oli muistaakseni kanoillekkin annostus. Täytyypä hakea sitä taas. Nimeä en kyllä muista.

      Poista
    4. Mä olen tuota linkittämääni vitamiinia joskus syöttänyt koirillekin. Nyt ollaan syötetty vitamiineina vain nokkosta ja porkkanaa.
      Teollisessa rehussahan pitäisi olla kaikki valmiina mukana, joten siksi askarruttaa miksi meidän ruokinnalla kukoilla ei ole rintamutkaa esiintynyt, mutta teollisella rehulla olleilla muualla tulleilla on. Voihan kyse toki olla ainakin osittain myös perimästä.

      Poista
    5. Olen antanut suomen rehun ade-vita raetta, sama kun käy hyvin noille vuohille ja siinä on se seleeni. Toisaalta se vähän ihmetyttää, että meilläkin olivat kesän pihalla, joten ovat vapaasti saaneet vihreää ym. Ja teollista ruokaa nekin sai vasta myöhemmin, ehkä kuukauden kahden ikäisenä, silti sitä ei ollut kaikilla. Mietin myös että onko ruoka voinut olla liian vahvaa, että ovatko kasvaneet liian nopeasti?

      Poista
  4. Tavattoman hyvä kirjoitus, tykkäsin ihan satasella. Täs oli kaikki oleellinen kerrottu kerralla :) Ja kanakuume nousi taas muutaman pykälän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Yritin kiteyttää kaikki mitä tulevaa kananomistajaa voisi askarruttaa yhteen kirjoitukseen :)

      Poista
  5. Siis mitä, oletteko saaneet haudottua tipuja lidlin luomumunista? Vai ymmärsinkö väärin? Mua kiehtoisi tosi kovasti muuttaa maalle ja ottaa kanoja :) oli kiva lukea!

    VastaaPoista
  6. Tavataan sanoa että jotta kiitos hyvästä plokista.
    Mutta tarkoitan oikeasti KIITOS!!!!
    Olet nähnyt vaivaa ja tehnyt perinpohjaista työtä.
    Tässä olet mielestäni saavuttanut
    blogi-kirjoittamisen syvemmän "hengen".
    Tämä tietopaketti on minulle sellainen "kick start".
    (Näillä tiedoin kanalassani en minä ole se joka munii...)
    Terkuin K <iii-

    VastaaPoista