perjantai 17. maaliskuuta 2017

Vaarallinen maito?


Juusto reseptin ja maidon terveellisyys -postauksen myötä sain paljon palautetta niin Facebookin kautta, sähköpostilla ja kommenteissakin maidon bakteereista. Osa tuntui pitävän bakteereita pelkkänä pelotteluna ja osa taas oli kauhuissaan miten voimme juottaa lapsillemme raakamaitoa. Päätin vähän avata asiaa enemmän.


Villitys mahdollisimman puhtaan ruuan puolesta on jo jatkunut pitkään. Tuottajia tunnutaan syyllistävän siitä miksi meille ei tarjota puhtaita raaka-aineita? Syy on mielestäni suurissa massoissa ja ihmisten luontaisessa helppouden tavoittelussa. Kiireinen ihminen nappaa helposti mukaansa kaupan hyllyltä einestä tai edes jotain puolivalmista. Teollisuus haluaa uskotella meille että itse teurastettu ja raakamaito voivat olla saastuneita ja on suuri riski syödä niitä. On totta että harvoin kotioloissa päästään yhtä hygieniseen lopputulokseen kuin teollisuudessa, mikäli asiaan ei oikeasti kiinnitetä huomiota. Pien eläinten (kukko ja kani) teurastus onnistuu pienellä panostuksella varmasti hyvin. Jo lampaan kokoinen eläin vaatii kumminkin niin paljon suuremmat tilat, että se on hankalampi teurastaa hygienisesti. Kun teurastaa ruuan itselleen ja perheelleen hygieniasta pitää mielestäni kumminkin riittävän hyvin huolta hygieenisyydestä, mikäli tietoa aiheesta on. Toisaalta suurinosa bakteereista kuolee kuumentaessa, joten kovin suurta riskiä ei omasta mielestäni ole, sillä kaikki liha kypsennetään ennen syömistä. Juustojen valmistaminen on saanut minut ottamaan enemmän selvää bakteereista, sillä pitkä varastointi lisää bakteerien määrää ja riskiä sairastua niistä. Aijon juustoa valmistessani lisätä hygieenisyyttä entisestään. 
Haemme maidon suoraan tilalta aina, mutta kuumennamme sen yli 71 asteeseen bakteerien tuhoamiseksi. Itse saatamme juoda maitoa sellaisenaan, mutta lapsia varten termisoimme maidon. Tästä ollaan yleisesti montaa mieltä, sillä kuumennus tappaa myös hyvät bakteerit.

 

Maidon vaarat

Raakamaitoa ostaessa tilallisen tulee varoittaa kuluttajaa maidon vaaroista. Kyseistä lapusta täytyy käydä ilmi Eviran mukaan:
  • tuote on raakamaitoa
  • tuote saattaa sisältää tautia aiheuttavia mikrobeja
  • riskiryhmiin kuuluvien ei tule nauttia tuotetta lämpökäsittelemättömänä
  • riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset, raskaana olevat ja henkilöt, joilla on vakava perussairaus
  • tuotteen kuljetus- ja säilytyslämpötila (enintään + 6 °C)
  • viimeinen käyttöpäivä (Evira suosittelee, että viimeinen käyttöpäivä on pääsääntöisesti kaksi vuorokautta raakamaidon luovutuksesta.)
Raakamaidon aiheuttamista ruokamyrkytystapauksista voi lukea Eviran sivuilta. Käytännössä kaikki maidon bakteerit aiheuttavat eriasteisia ruokamyrkytyksiä.

2016 toksoplasmoosiin sairastui 35 ihmistä
Vuonna 2015 kambylobakteeriin sairastui 4589 ihmistä, joista VAIN 632 tartunnoista oli kotimaisia.
Listerian aiheuttamia yleis infektioita todettiin vuonna 2015 46 kappaletta, joista yli puolet yli 75-vuotiailla. 
2015 Salmonellaa esiintyi 1656 ihmisellä, joista 59 oli peräisin kotimaasta.
Suomen väkiluku on ollut viime vuonna tilastokeskuksen mukaan 5 502 640. Lisää lukuja tartuntataudeista vuodelta 2015 voi lukea täältä.

 

EHEC

EHEC-bakteeri aiheuttaa veriripulia ja vatsakramppeja. Ripuli kestää yleensä 4-10 päivää.  Bakteeria löytyy märehtijöiden suolistosta ja se voi tarttua ihmiseen raakamaitoon eksyneen epäpuhtauden (sonnan) kautta. Bakteeri voi tarttua myös huonosti kypsennetyn lihan kautta, vihanneksista ja saastuneesta vedestä. Aikuisilla EHEC-tartunta voi olla oireeton. Oireet alkavat yleensä 4-10 päivää tartunnansaannin jälkeen. EHEC-tartunta voi kumminkin johtaa jopa hengenvaaralliseen munuaisvaurioon. Ripulin takia saattaa olla syytä hakeutua sairaalaan nesteytykseen, mutta antibiootein tartunnan saaneita ei hoideta.
Myös teurastamoissa otetaan näytteitä EHEC-bakteerin varalta. Maitoa jossa todetaan EHEC-bakteeri ei käytetä ilman pastörointia.

 

Salmonella

Salmonellan oireina ovat ripuli ja kuume, pienelle osalle sairastuneista voi kehittyä nivetulehdus. Ripuli kestää yleensä 4-10pv. 
Salmonella tarttuu yleensä ihmisen tai eläimen ulosteen saastuttamasta ruuasta. Kypsennys tuhoaa salmonellan ja tavallisimpia tartunnan lähteitä ovatkin raakamaito, liha ja idut. Myös lemmikkieläimet, erityisesti matelijat voivat tartuttaa ihmiseen salmonellan.
Salmonellaa hoidetaan vain poikkeustapauksissa antibiooteilla.

Kampylobakteeri

Kambylobakteeri aiheuttaa suolistotulehduksen, jossa oireena on kuume, verinen tai limainen ripuli, päänsärky, pahoinvointi ja kovat vatsakivut. Oireet kestävät kolmesta päivästä viikkoon. Osalle sairastuneista voi kehittyä niveltulehdus. Tarttuu huonosti kypsennetystä ruuasta, saastuneesta vedestä ja joskus harvoin ihmisestä toiseen.
80% tartunnoista on peräisin ulkomailta.

Listeria

Listerian jäljittäminen tiettyyn elintarvikkeeseen on hankalaa, sillä oireet voivat ilmetä viikon tai jopa vasta kahden kuukauden päästä. Terveet ihmiset sairastuvat harvoin vakavasti. Listerioosin ilmenee vatsatautina ja perustautia sairastavilla henkilöillä se voi aiheuttaa aivokalvon tulehduksen. Listerioosiin kuolee jo 25% sairastuneista, mutta yleensä kyseessä on jotakin perustautia sairastava henkilö. Listerioosi voi aiheuttaa keskenmeja.
Listeriaa hoidetaan antibiooteilla.

Toksoplasma

Tartunta tapahtuu yleensä huonosti kypsennetyn lihan kautta, sillä toksoplasma alkueläin elää eläinten kudoksissa. Maidosta ja kissan ulosteesta voi kumminkin myös toksoplasma-loinen tarttua. Harva kissa kantaa loista (yksi sadasta) ja tuore uloste ei tartuta toksoplasmaa. Suurin osa tartunnan saaneista eivät oireile mitenkään tai vain sairastuvat lievään kuumeeseen. Nielurisat ja imusolmukkeet voivat turvota. Pahimmassa tapauksessa toksoplasma aiheuttaa aivotulehduksen ja keuhkokuumeen. Aivotulehdus havaitaan yleensä vain HIV-potilailla. Pysyvä haitta voi olla näön hämärtyminen.
Raskausaikana saatu toksoplasma-loinen aiheuttaa keskenmenon ja jopa vauvalle pysyvän vamman. Raskautta ennen saatu toksoplasma-tartunta ei ole yleensä vaarallinen sikiölle.
Toksoplasma ei välttämättä vaadi hoitoa, mutta vakavammissa tapauksissa käytetään hoitoon antibioottia. Toksoplasma-loinen tarttuu yleisimmin ihmiseen kissan ulosteen kautta, ei raakamaidosta, mutta riski on olemassa.

Yersinia

Yersinia bakteerit esiintyvät yleensä maaperässä ja vesistöissä. Yleisin tartunnan lähde ihmisillä on huonosti kypsennetty sianliha. Oireet alkavat 1-25 vuorokauden kuluessa ripulilla, kuumeella ja vatsakrampeilla, sekä oksentelulla. Oireet voivat olla samantapaisia kuin umpilisäkkeen tulehduksessa. Tautiin ei käytetä antibiootteja. Jälkitautina voi (harvoin) esiintyä niveltulehdus.

Tartuntojen ehkäisy

 



Kaikkia näitä tartuntoja voidaan kotikeittiössäkin ehkäistä kuumentamalla maito yli 71C° ja huolehtimalla hyvästä hygieniasta niin keittiössä kuin syödessä.

Tilaolosuhteissa maidon laadusta huolehditaan hyvällä lypsyhygienialla. Utareet on syytä pyyhkiä hyvin puhtaiksi ennen lypsyä. Käsin lypsettäessä vaara maidon saastumiselle on suurempi kuin konelypsyssä. Maito on käsinlypsättäessä usein avoimessa astiassa, johon helposti tippuu karvoja tai pahimmassa tapauksessa jopa sontaa. Lypsypaikan hygieenisyydestä, lypsykoneen puhtaudesta ja siiviläsukan vaihdosta huolehditaan jokaisella lypsykerralla. Maitoauton käynnin jälkeen maitotankki pestään. Navetta hygieniaan kuuluu myös esimerkiksi huolehtia etteivät lanta ja lehmien syömä rehu kohtaa. Pääsääntöisesti maito, joka tulee toimivalta lypsykarjatilalta on hygieenisesti hyvää. Maito luokitellaan laadun perusteella luokkiin E, I ja II. E-luokka on paras ja sitä tuottaa suurinosa maitotiloista Suomessa. Maidon hinta määräytyy luokan, sekä rasva ja valkuaislisistä. Käytännössä II-luokan maitoa ei ole tilallisella yleensä varaa tuottaa.

Olemme kokeneet liian läheltä miltä kambylobakteerin sairastaminen tuntuu ja sen takia pyrimme useinmiten kuumentamaan raakamaidon, vaikka siinä kuolee myös osa hyvistä bakteereista. Itse saatan juoda maitoa sellaisenaan, mutta lapsille tarjotaan vain kuumennettua maitoa varmuuden vuoksi.
Kampylobakteeri tarttui tilalla maidosta, joka oli lypsetty erilleen vasikoille juotettavaksi.  Sitä maitoa ei olisi saanut ottaa ihmisille käyttöön. Henkilö joka otti maitoa tankista ei myöskään pessyt maitokannua edellisistä maidon jämistä. Minä en sairastunut, koska en juo kahvia, enkä siis käyttänyt tätä maitoa kahvin seassa. Kaikki muut navetalla sairastuivat ja osa söi antibioottikuurin tapauksen johdosta. 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan 30% raakamaidossa on kambylobakteeri, joka on mielestäni yllättävän iso prosentti. Tosin tutkimuksen laajuudesta en osaa sanoa ja sitä kautta luotettavuudesta. Kaikki tilastot kun ovat muokattavissa omaan käyttöön sopivaksi.

Pidättekö raakamaidon juomista turvallisena?
Pelotellaanko bakteereilla liika tai liian vähän?
Mistä ostatte maidon?

10 kommenttia:

  1. Kyllä mun mielestä raakamaidon käyttö on turvallista. Suoramyyntiä harjoittavien tilojen maidon tulisi olla E-luokkaa. Maidon solu- ja bakteerimääriä seurataan meijerin toimesta (valiolaisilla tiloilla näyte otetaan satunnaisesti 4 krt/kk) samalla maidosta analysoidaan myös esim. rasva ja valkuainen.

    Itse ainakin käytetään vain omasta tankista haettua maitoa. Meiltä on myös muiden mahdollista sitä ostaa, eli jos jollakulla Kouvolan seudulla on maidon suoramyyntitila hakusessa, niin tervetuloa meille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkin mielestä se on turvallista, mutta riskit on hyvä silti tiedostaa.

      Poista
  2. Molemmilla isovanhemmilla on ollut pienet maitotilat. Maitoa on vedelty ihan kakarana suoraan tisseistä mukiin ja kurkusta alas. Mielestäni ylihygieenisyys on myös osana näitä sairauksia, kun bakteerit sen kun tehostuvat ja ihmisten vastustuskyky heikkenee.

    En pelkää raakamaitoa, meillä sitä ei tosin juoda suoraan maun vuoksi, puuroihin yms erinomainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puuroissa ja muussa ruuanlaitossahan ei varsinaisesti riskiä ole, koska maito kuumennetaan silloin :).
      Totta että ylihygieenisyys on huono ja kaiken maailman pesuaineiden ja desinfiointiaineiden käyttö voi olla myös haitallista.

      Poista
  3. Itse olen noin 14-vuotiaaksi saakka juonut mummolan navetasta haettua raakamaitoa kotona, meille ei koskaan tuotu kaupasta maitoa, kun se kaupan maito maistui niin pahalta. :)
    Kun mummolasta laitettiin lehmät pois, ja maito tuotiin kaupasta pastoroituna ja homogenoituna, viisi henkisestä perheestämme kaksi joutui luopumaan maidon juonnista kaupan maidon aiheuttaman mahakivun vuoksi. Itse käytämme nyt kaupan maitoa, mutta pyrin sen ostamaan aina GM-vapaana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiinnosta; missä maidossa on gmo rehuja käytetty? Valio, Juustoportti, satamaito, maitokolmio ja Arla Ingman tuottajat eivät käytä gmo-rehuja ainakaan .

      Mahdollisimman käsittelemätön maito on hyvä.

      Poista
  4. Olen juonut oikeaa maitoa eli suoraan navetasta 68 vuotta,myös ootusaikana,mitään ongelmia ei oo koskaan ollut ja samoin lapset ovat juoneet heti pienestä pitäen tankkimaitoa.Nyt myös lastenlapset tekevät samoin ja mitään allergioita ei ole esiintynytnyt.Päinvastoin ,meiltä hakee sellaiset maitoa lapsilleen,joilla on ollut maitoallergioita kaupan maitoa käytettäessä.Tankkimaitoon siirryttyään vaivat katosivat ja muutenkin infektioherkkyys väheni huomattavasti.Vastustuskykyä on tullut maidon hyvistä bakteereista lapsille roppakaupalla.Sanottakoon ,että tuotettu maito on ollut parasta mahdollista laatuluokaltaan,joten ei siis mitään "myrkkyä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen saanut tämän kirjoituksen postaamisen jälkeen kolme viestiä maidon laatua koskien. Yksi tuli tuottajalta, toinen tilan työntekijältä ja kolmas ihmiseltä joka kävi raakamaitoa suoraan tilalta ostamassa. Yhdistävä tekijä näissä kaikissa kolmessa viestissä oli että eivät uskalla juoda raakamaitoa, koska tilalla on lypsyrobotti, joka ei ole aivan niin hygieeninen kuin asemalla tai parressa ihmisvoimin lypsetty maito.

      Meillä täällä ei ole pieniä navetoita lähistöllä kuin yksi ja sekin myy vain satunnaisesti maitoa byrokratian ja riskien vuoksi. Muut ovat robotti navetoita.

      Mielestäni riskit on hyvä tiedostaa. Se on eri asia kuin ylihysteerisyys. Varmasti itsekin juotan tulevaisuudessa oman lehmän maitoa hyvillä mielin lapsille ilman termisointia.

      Poista
  5. En tiedä nauraisinko vai olisinko kiukkuinen tuosta ylenmääräisestä hygieniahössötyksestä. Vastustuskyky heikkenee ja sairaudet vaan lisääntyy. Minäkin olen 68 vuotias ja vauvasta asti juonut lehmän maitoa kotitilalla siihen asti, kun muutin 18 vuotiaana muualle opiskelemaan. Nykyisin käytän hapanmaitotuotteita, mutta en juurikaan maitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni on eriasia tiedostaa riskit kuin hössöttää liikaa bakteereista. Hapanmaitotuotteetkin ovat suomessa pastöroitu, ellei itse raakamaidosta sitä valmista. En olisi huolissani maidon bakteereista varmaan ollenkaan, ellen itse olisi tutustunut liian läheltä kambylobakteeriin. En halua sitä (tai muutakaan noista bakteereista) pienille lapsille.

      Poista