perjantai 24. maaliskuuta 2017

Säästäminen


Monella seuraamassani facebook ryhmässä ollaan viimeaikoina puhuttu säästämisestä. Se miten pystyy ja kannattaa säästää on mielestäni täysin kiinni elämäntilanteesta. Työ tuo lisää kuluja elämään, koska aikaa ei ole käytettäväksi niin paljoa. Töiden kannalta voivat välttämättömiä olla myös auto, puhelin, työvaatteet, ruokailu ja kaikenlaset muut arkea helpottavat asiat. Kun ei ole aikaa on ostettava palveluita.
Eniten säästämiseen ja asumiseen vaikuttavat kumminkin mielestäni lapset. Itse eläisi kesäisin pelkillä luonnon antimilla (villivihannekset, marjat, sienet ja siihen höysteeksi kananmunia, kotiloita, kalaa..), mutta lapsien kanssa kaikkea ei pysty. Lapsettomat eivät ehkä pysty kuvitella esimerkiksi kalareissua neljän pienen lapsen kanssa.
Omavaraisryhmissä neuvotaan sähkön säästämisessä ja auton myymisellä. Toisessa ryhmässä harmitellaan ruuan kallista hintaa ja ravataan punaisten lappujen perässä. Todellisuudessa ruoka ei ole kallista elämisessä (1980-luvulla ruokamenot olivat 21% ja 2000-luvulla 12%) ja sen avulla voidaan vaikuttaa moniin sairauksiin ja jaksamiseen.

Sähkön säästäminen
Valojen sammutus ja ylimääräisten laitteiden kytkeminen pois päältä on varmasti selviöitä monelle. Ylimääräisistä sähkölaitteista luopuminen on myöskin helppo kulujen karsinta kohde. Tarvitaanko esimerkiksi mikroa, kahta telkkaria, montaa tietokonetta, leivänpaahdinta ja muita härpäkkeitä... ainakaan niin montaa?
Meillä on pesukone ja kuivausrumpu. Jotkut pärjäävät ilman moisia mukavuuksiakin, mutta perheessä missä on pieniälapsia ja rajalliset kuivaustilat ilman noita kahta konetta elämä hankaloituu huomattavasti. Meillä oli jokin aika sitten vedet poikki ja pyykinpesu oli se eniten harmaita hiuksia tuottava asia. Kun pyykkiä tulee vähintään kaksi - yleensä kolme - koneellista päivässä, on pyykkikone mielestäni pakollinen arjen helpottaja. Pyykin määrää yritetään meilläkin jatkuvasti vähentää, mutta se tuntuu mahdottomalta tässä vaiheessa elämää. Kuivausrumpua pidän meillä välttämättömänä, koska talo on pieni. Kuivaan paljon pyykkiä kesällä pihalla, mutta sadesäällä ja talvipakkasilla se ei onnistu. Sisällä ei mahtuisi kulkemaan mikäli ripustaisin kolme koneellista pyykkiä naruille kuivumaan.

Kyöhällä ei ole varaa ostaa halpaa
Osta kerralla kunnollista. Sanonta halvalla ei saa hyvää pätee monessa asiassa. Ulkovaatteet ostan aina lapsille uutena tai todella vähän käytettyinä. Silloin ne ovat kestäneet tähän mennessä kaikilla lapsilla. Toisaalta myös jälleenmyyntiarvo kalliimmissa on parempi. Käytettynä ostetun voi saada myytyä samallakin hinnalla mitä itse on maksanut. Itse olen ylimääräisiä vaatteita lahjoittanut eteenpäin, uskon että hyvä kiertää.
Muita vaatteita ostan usein kirppareilta ja vaihtopiiri kavereiden kesken toimii myös kivasti.
Sama pätee moneen omaankin vaatteeseen. Kun ostaa laadukkaan vaatteen se kestää käytössä pitkään. Raskausvaatteita en ole kovinkaan monia ostanut - olen käyttänyt Joonaksen kulahtaneita teepaitoja ja huppareita. Parit housut olen ostanut jo ensimmäisen raskauden aikana ja ne ovat kestäneet mulla kaikki neljä raskautta ja käyneet välillä kavereillakin lainassa. Legginssit ja tunikat ovat olleet hyvä valinta raskaudessakin "siistimpään pukeutumiseen".

Monen muun mielipiteestä huolimatta mä olen sitä mieltä että hyvän (vähän ajetun) auton ostaminen kalliimmalla on halvempi ratkaisu kuin romun ostaminen halvalla. Jos ostaa kerralla kunnollisen auton jota ei tarvitse jatkuvasti huoltaa ja vaihtaa uuteen romuun, tulee paremman auton kalliimpi hinta halvemmaksi pitkällä tähtäimellä. Vähemmän saastuttavan auton vakuutukset ovat edullisemmat ja bensakulut usein maltillisemmat.
Kaksi autoa ovat harmi kyllä maalla asuessa välttämättömyys meidän tilanteessa. Yrittäjän epäsäännöllinen työrytmi on osa syy siihen, mutta myös säästäminen. Miten hoitaisin päivittäiset askareet kuten possujen ruuan haun ja kerhoon viennit ilman autoa? Lisäksi perheauton ja työauton yhdistäminen olisi hankalaa, koska töissä tarvitsee kuljettaa erilaisia isoja tarvikkeita ja työkaluja. Auton siivoaminen jokapäivä perheen kuljettamista varten olisi vaikeaa. Sikojen ruuan hakemisellakin säästetään rahaa, vaikka se viekin aikaa.

Vaihtokauppa
Vaihtokauppa on hyvä vaihtoehto. Nykypäivänä se ei vain ole välttämättä kannattavaa. Olen liian usein joutunut pettymään vaihtokaupassa saatuun asiaan, joten en enää harrasta kovinkaan monen kanssa sitä.

Pieni talo
Meidän pikkuruinen talo on mielestäni ollut paras säästökohde mitä saattaa keksiä. Remontti kulut ovat pienet ja koko talo lämpiää yhdellä varaavalla takalla kovimmillakin pakkasilla hyvin. Velkakin on maltillinen.
Säästämistä on myös laittaa eristykset kuntoon talossa. Liian moni vanhantalon omistaja unohtaa eristyksien tärkeyden ja ihmettelee sitten kun nurkissa vetää ja lattia on pakkasella. Vanhat puru eristeet ovat ajan saatossa painuneet, eivätkä eristä ja siitä tulee varmaan maine vanhojen talojen vetoisuudesta ja kylmyydestä.

Vanha talon remontoiminen on ekologista ja fiksua. En usko että uudet talot kestävät edes 100-vuotta homehtumatta pystyssä. Toki vanhoissakin taloissa voi olla ongelmia, mutta yleensä ne ovat korjattavissa. Jouluksi-kotiin talot ovat poikkeuksetta nopeasti rakennettuja ja vain ulkoisella pinnalla on väliä, ei niinkään kestävyydellä ja materiaaleilla.
Olenkin sanonut että sellaisen uuden talon rakentaminen missä minä asuisin maksaisi niin paljon että kenelläkään normaalipalkkaisella ei olisi varaa sellaista rakentaa. Savitaloa voisin kyllä harkita, mutta byrokratia sellaisenkin rakentamisessa mietityttää ja tuntuu vievän rahaa.

Ruokakulut
Ruuan kasvattaminen säästää lompakkoa. Monet sanovat että eläinten pito tulee kalliiksi ja lihan hinta itse kasvattamalla on kallis harrastus. Meillä se on tullut halvemmaksi kuin kaupasta ostaminen. Lisäksi tiedän mitä syömme. Maan käyttö on tälläisellä minitilalla väkisinkin säästeliästä, koska kaikki pläntit pitää hyödyntää joko eläinten tai ihmisten ruuan saantiin. Tietenkin meilläkin on toistaiseksi vielä paljon hyödyntämätöntä maapinta-alaa, mutta kovasti yritetään joka vuosi saada enemmän ja enemmän hyödynnetyksi. Haaveilen vielä joskus saavani istutettua pihan niin täyteen (monivuotisia) hyötykasveja että nurmikkoa ei tarvitse leikata kuin grilli- ja leikkipaikan vierestä.

Kauppaan tehdään ostoslista, jotta harhaostoksia ei tulisi. Tähän auttaa älypuhelimiin ladattava Google Keep! Sovelluksen pystyy jakamaan eri ihmisten kesken ja ostoslista päivittyy automaattisesti. En katso tarjouksia tai juokse niiden perässä, koska ruoka on mielestäni asia mistä säästämme viimeisenä. Ravinteikas ja laadukas ruoka on kaiken perusta, sillä vältetään lääkkeet ja lääkärikäynnit. Vitamiineja kannattaa nykypäivänä valitettavasti syödä purkistakin, koska ryöstöviljely on tuhonnut maaperää niin että samoja vitamiineja ja hivenaineita ei ole enää saatavissa ruuasta. Oman ruuan kasvatuksella yritämme korjata osittain myös tätä asiaa.

Monet eivät välitä mitä ruokaa syövät, koska tuleehan niitä ympäristömyrkkyjä muualtakin ja oman ruuan kasvatuksessakin voi jonkin toisen pellon myrkytys ja ilmansaasteet pilata omakasvatetun ruuan... Varmasti, mutta meillä ei ruiskuteta suoraan kasveille myrkkyjä tai syötä eläimille gmo-rehuja.

Ruuan kallista hintaa harmitellaan, koska kaikkien on pakko syödä. Kotimaisuus on viimeinen juttu mitä kuluttajat yleensä katsovat, koska vieressä oleva tuontiruoka on puolet halvempaa. Samaan aikaan vaaditaan tuottajilta parempia oloja eläimille ja alhaisempaa hintaa. Onneksi nykyään on myös valveentuneempia kuluttajia.

Sitten kun... 
lapset lentävät pois pesästä voisi luopua enemmistä sähköhärpäkkeistä. Ainakin pyykinpesukone ja kuivausrumpu tuntuisivat nyt turhilta kahden aikuisen perheessä. Tiskikone ja ehkä juokseva vesi myös. Sähköhellan haaveilen korvaavani puulämmitteisellä jo lähivuosina. Tiskikoneesta suunnittelen myös välillä luopuvani jo nyt, mutta se vaatisi vähän enemmän tilaa, jotta tiskaaminen onnistuisi niin helposti että sen voisi joka päivä, monta kertaa päivässä tehdä.
Tietokoneiden ja kännyköiden lataus, sekä valaistus onnistuisi aurinkosähköillä ja aggregaatilla kun saa karsittua isoimmat sähkösyöpöt pois. Pakastamisen sijaan pitäisi opetella säilömään kellarissa.

Nyt kumminkin eletään nyt. Varauksia tulevaa varten voi tehdä, mutta elämän pitää olla myös mielekästä ja arkea helpottavia koneita tarvitaan tähän maailmanaikaan kun töissä on jommankumman pakko käydä ja lapset ovat pieniä.

Missä teidän mielestänne pystyy helpoiten säästämään? 
Onko rahan säästäminen edes tarpeellista, jos se riittää?

2 kommenttia:

  1. Ruokavalinnoilla pystyy säästämään rutkasti. Jo esim. niin, että ostaa vain sen verran, mitä tulee syötyä. Ruokahävikki on sama kuin heittäsi rahaa roskiin!
    Vaatteita kun ostaa vain tarpeeseen, eikä mielitekoon. Säästöä sekin. Ja onhan noita keinoja. Mutta ei elämässä saa olla liian tiukkapipoinen.
    Ja mihin sitä säästää? Jos on jokin kohde, niin onhan se ihan ok. Mutta jos nyt haluaa kituuttaa ihan "turhan" takia, mielestäni se on itsensä kiusaamista! Sanotaan, että ihmisellä pitäisi olla kolmen kuukauden tuloja vastaava summa säästössä pahan päivän varalta. Näin me ollaan pyritty elämään. Ollaan molemmat oltu työelämässä ihan kakaroista saakka ja vaikka eletään tosi askeettisestikin välillä, halutaan silti hassata aika-ajoin.

    Itselläni on ihan toisenlaisia mietteitä kuin sinulla. Me ollaan Beiben kanssa eletty meidän lapsiperheaika taas puuhellalla, ilman tiskikonetta ja lämmintä vettä. Nyt kun lapsi on muuttanut omaan kotiin ja meillä alkaa olemaan ikääkin jo lähemmäs viittäkymmentä, alkaa mukavuudet kiinnostamaan. Väistämätön vanheneminenkin tuo ajatuksia siitä, että siihen täytyy alkaa varautumaan. Ja kunnostaa taloakin hieman sitä ajatellen. Ei sitä vaan jaksa enään niinkuin nuorempana! Mutta silti halutaan elää niin omavaraisesti ja itse ruokaan ym. tuottaen. Ansiotyöstä jäävän vapaa-ajan puitteissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kuullut että on ohjeistettu että kahden kuukauden palkkaa vastaava summa olisi hyvä olla rahaa jemmassa. Varmaan kolme kuukautta on vielä parempi ;)

      Voihan se olla että mieli muuttuu kun tästä vanhenee ja alkaakin kaipaamaan enemmän mukavuuksia. Aika yllättävän paljon sähköttömyys vaatii varautumista. Puuhella on meidän seuraava askel siihen suuntaan. Musta on tällä meidän pläntillä tuntunut vähän hassulta että saunaa ei ole silloin 100v sitten rakennettu vesilähteen lähelle, vaan ihan toiselle puolelle tonttia! Tai mistä sitä tietää, jos läheisessä metsässä onkin ollut joku veden ottopiste. Nyt sitä ei ole.

      Hatun nosto omavaraisuudelle!

      Poista