sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Sonni... ja lehmä

Meille on tullut pari kaverusta laumaan lisää.  Eilen meille saapuivat kyyttölehmä ja sonnivasikka.


Sonnin nimi oli Olli, mutta perhe nimesi sen Olli Muhevaksi.  Instagramin puolella kyselin nimiehdotuksia muiltakin. Onhan Olli Muheva vähän ... outo nimi.

Ensimmäisenä lypsykertana Mansikki potki aikalailla, toinen kerta meni jo huomattavasti paremmin ja sain vain kaksi kertaa sorkasta. Saa nähdä miten saamme lypsyn rullaamaan ja saadaanko maitoa niin paljon että se kannattaa. Tavoitteenani olisi saada vasikalle maidot ja itselle vähintään viisi litraa...
Vielä nämä ensimmäiset kerrat ovat menneet desi kerrallaan lypsäessä, niin paljon Mansikki heiluu ja hilluu. Eiköhän se kohta rauhoitu niin että lypsy kaksin käsin onnistuu!

Video ensimmäisistä lypsykerrasta:

Milka oli sitä mieltä että hän olisi vallan mielellään ollut ainoa lehmä ja aina tilaisuuden tullen yrittää häipyä karsinasta :D.
Nyt pitää rientää lypsylle! Ihan vielä se ei käy rentoutumisesta sentään, mutta ehkä jo muutaman päivän päästä!

lauantai 18. helmikuuta 2017

Kevät tuli



Ollaan vietetty leppoisa lauantai koko perheen voimin ihanassa kevät säässä <3


Paistettiin notskilla (heppa)makkaraa, leipäjuustoa ja perunaa.


Saara nukkui nuotion ääressä, kevät auringon paisteessa


 Veera oli tomerana vahtimassa ruokien kypsymistä.

Tehtiin myös juustoa, jonka reseptiä ollaan kyselty monesti täällä ja sähköpostilla. Nyt voin sanoa että resepti on tulossa! Siinä menee hetki, sillä juuston pitää saada kypsyä ensin.


Mimmu teki meille herkullista peltileipää ihan itse!
Lisää videoita meiltä näkee täältä.

Siemen luetteloa on selattu ja kasveiksi taitaa tällä kertaa valikoitua sellaisia jotka eivät vaadi esikasvatusta - lisäosaprojekti vei meiltä ainoan valoisan ikkunan missä esikasvatus onnistuisi. 
Tänään käydään luistelemassa ja astutan muutaman kanin.
Sieltä se kesä taas tulee! 

Mitä kevät suunnitelmia teillä on?
Hauskaa viikonloppua (tai ehkä jopa hiihtolomaa?) kaikille!

maanantai 13. helmikuuta 2017

Omantilan Kukonkoipia palsternakkamuusilla ja mustaherukkakastikeella



Itse kasvatettuja viime-kesän kukkoja.
Mehukas ja murea, nuoren kukon koipi, joka kasvanut pääosin meidän ja lähi-ravintolan bio-jättellä. Lihaa voisi verrata riistan lihaan sen verran tummanpuhuvaa ja aromikasta oli. Maukkaan ruuan salaisuus on usein laadukas raaka-aine. Timjami  on voimakas arominen mauste joka toimii hyvin padassa ja kaikenlaisissa riista-ruuissa. Hyvänä seuralaisena toimii kirpeähkö ja hieman makea mustaherukka kastike. Palsternakka on perunalle vähä-hiilihyydraattisempi ja maukas pehmeä vaihtoehto. Herneenversoista saa hieman kevään auringonpaistetta mukaan lautaselle.


Haudutettua kukonkoipia

- Kukonkoipia  5kpl(syöjien mukaan)
- timjamia 2rkl
- mustapippuria 1rkl
- suolaa ( sopivasti)
- laakerin lehtiä 5 kpl
- basilika
-persilija

Laita koivet pataan, mausteet sekaan, vettä niin että lihat juuri peittyvät ja uuniin 200 astetta 2 tuntia.



Palsternakkamuusi

-Palsternakka 2 kpl
- vettä  1 l
-suolaa 1 tl
- pippuri 1tl
- laakerinlehti 2kpl
-persilija
-kermaa 2dl

Kuori palsternakka. Pilko,laita palsternakka ja mausteet kattilaan. Keitä kypsiksi. Poista laakerinlehdet. Lisää kerma ja Soseuta sauvasekottimella.



Mustaherukkakastike

Mustaherukkaa 200g
kuohukermaa 2 dl
sokeria 2rkl
suolaa 0,5tl

Kiehauta marjoja hieman. Lisää kerma ja mausteet ,kiehauta. Kaada ja painele seos siivilän läpi.

Herneenversot

Herneenversot ovat superfoodia näin talvella kun tuoretta vihreää on vain vähän tarjolla.

tarvitset:

-kuivattuja herneitä 
-multaa
-ruukkuja

Liota kuivattuja herneitä puolipäivää ennen kylvöä jotta lähtevät itämään. Laita liotetut herneet noin parin sentin syvyyteen multa ruukkuun, laita ruukku melkein täyteen multaa. Pidä multa kosteana. Versot pitäisi alkaa näkymään parin päivän päästä. Syöntikunnossa noin 1-2viikkoa.


Ja hyväähän se oli😋

Kuvan ottamisen jälkeen lapioin varmaan kolme kertaa ton verran mitä annoksessa on😁

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Suklaa-palat & Kookosmaito



Kaikki pitävät suklaasta ja suussa sulavasta kakusta mutta pienillä lisäyksillä on tämä herkku täydellinen jälkiruoka.

Suklaa-palat resepti:

-voita 200g
-kaakaojauhe 0,5dl

-kananmunia 4 kpl

-sokeria 2dl 
-vehnäjauhoja 5dl
-maitoa 2dl
-leivinjauhetta 1rkl
- Suklaata 200g ( kuorrutus)


Sulata voi ja lisää maito voihin. Vaahdota munat ja sokeri erikseen hyvin. Sekoita kaikki kuivat aineet yhteen. Lisää vuorotellen kuivat aineet ja voi-maito seos muna-voi vaahtoon. Laita seos pellille ja uuniin 200 astetta noin 15 min. Kuorruta sulatetulla suklaalla.

Kinuski resepti:
-Laita kondsoitua maitoa 2 tölkkiä kiehumaan veteen noin 2h. Kinuski on valmista.

Koristeluun:
-Ota tarvittava määrä annoslautasia esille. Kostuta suklaa- palat punssilla. Laita lautaselle 1 per lautanen. Pyöräytä tummaa siirappia kakun päälle. Laita nokare kookosmaitoa ja kinuskia kakkujen päälle. Laita mustikat maitokaakao jauheeseen ja annostele lautaselle. Lisää päälle vadelmat.


lauantai 11. helmikuuta 2017

Maa-artisokka keitto




Tämä syksyinen herkku, jota kelpaa syödä myös kevät pakkasilla. Keitossa on vahva omintakeinen maku. Todella hyvää vaikka pääruuaksi varras-leivän ja hyvien juustojen kera.

Ainekset:
-Maa-artisokkaa 500g
- Vettä 0,5 l
- Suolaa 1 tl
- Pippuria 0,5 tl
-Kuohu-kerma 2,5dl
-Basilikaa 1 rkl
-Persilijaa 1 rkl

Kuori maa-artisokat, pilko ja laita veteen kiehumaan. Keitä niin kauan että voit työntää haarukan läpi noin  15-20 min.
Soseuta esim.  sauvasekottimella tasaiseksi velliksi ja lisää kerma ja mausteet. Kiehauta vielä hieman ja keitto on valmis. Tähän voi lisätä vaikka parmesaani juustoa, mutta ei niin että peittää hienon maun.




perjantai 10. helmikuuta 2017

Onko maito terveellistä?

Jokunen vuosi sitten kohistiin A1 maidon aiheuttamista haitoista. Dokumentissa Pilattu maito nostettiin esiin eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa maitoallergiaan.

A1 Maidosta vapautuu Beta-Kasomorfiinipeptidit-7 (BCM-7), jonka uskotaan olevan haitallista. A1 maito on yhdistetty diabetekseen, lapsikuolleisuuteen, sydänsairauksiin, ruuansulatuskanavan ongelmiin ja autismiin. BCM-7 epäillään olevan myös osallisena vauvojen kätkytkuolemiin (tutkimus) ja uniapneaan. Äidin maidon, sekä vuohen- ja lampaanmaidon kaseiini on A2 tyyppiä.
A2 maitoa on tutkittu laajalti. Kumminkaan kiistatonta näyttöä sen terveellisyydestä A1 maitoon verrattuna ei olla pystytty tutkimuksissa todistamaan. EFSA on jopa arvioinut A1 maidon harmittomaksi. Toisaalla taas on tehty tutkimus BCM-7 vaikuttavan laktoosi-intoleranssiin.
Valtarotujen edustajista (holstein-friisiläinen ja ayshire) puolet lypsävät A2 maitoa. Itäsuomenkarjasta 71%, pohjoissuomenkarjasta 61,5% ja länsisuomenkarjasta 67% lypsävät A2 maitoa.


Toiset taas epäilevät maidon homogenoinnin olevan syynä vatsaoireisiin ja ihottumaan.
Homogenointi tarkoittaa että maidon rasva pilkotaan pieneksi koneellisesti. Kuluttajan silmissä se on havaittavissa kun maidon pinnalle ei kerry rasvaa, vaan maito pysyy "tasapaksuna" ilman ravistustakin. Homogenoinnin ei pitäisi muuttaa maidon laktoosin rakennetta. Toisen teorian mukaan homogenointi pilkkoo maidon laktoosin niin pieneksi, että ne pääsevät imeytymään verenkiertoon, joka taas aiheuttaa ongelmia.

Arlan homogenoimattomista maitotuotteista löytyy lista täältä .
Maitomaan valmistamista tuotteista homogenoimattomia ovat voi ja raejuusto.
Valion homogenoimattomat tuotteet ovat täällä.

Moni varmasti tuntee jonkun laktoosiyliherkän, joka pystyy juomaan Saksalaista Milbona maitoa ja syömään Saksalaista jäätelöä (Lidlistä). Tuotteet ovat homogenoitu ja ne sisältävät A1 maitoa. Tuotteiden sopivuutta laktoosiyliherkille ajatellaan johtuvan lehmien syömästä rehusta. Erään (pienen otannan) selvityksen mukaan Saksassa yli 75% lehmien syömästä rehusta on karkearehuja ja suomessa 67%. Saksassa lehmät syövät maissisäilörehua ja juurikasleikkeitä nurmisäilörehun lisäksi, kun Suomessa taas lehmät syövät pääosin nurmisäilörehuja. Saksan lehmät söivät nurmisäilörehua 34% ja suomessa 64%. Mielestäni ero on yllättävän pieni karkearehun määrän suhteen. Lisäksi luulisin että nurmisäilörehu on naudalle luonnollisempaa ruokaa kuin maissisäilörehu ja juurikasleikkeet...

Minun on helppo uskoa lehmien ruokavalion vaikuttavan maidon laatuun, vaikuttaahan ihmisilläkin äidin syömä ruoka vauvan mahakipuihin. Joidenkin mukaan ruokavalio vaikuttaa suoraan vauvan ihon kuntoon ja lääkärin koliikiksi diaknisoima huutokin lakkaa kun äiti katsoo mitä syö. Virallisesti tosin koliikkiin ei ole syytä, joka kymmenes lapsi huutaa lääkäreiden mukaan syyttä kipujaan... Hormoninäppylöihin on lääkäreiden mukaan syynä äidinmaidon mukana vauvaan kulkeutuvat hormonit. Toisen teorian mukaan näppylät vauvan iholla on yliherkkyyttä jollekin (äidin syömälle tai korvikkeessa olevalle) ruoka-aineelle.
Olen pitkän aikaa miettinyt myös ruokavalion vaikutusta sairauksien hoidossa. Eläinlääkäriin mennessä heti ensimmäinen kysymys on että mitä lemmikki syö. Lääkärit eivät kysele mitään ruokavaliosta, kakan koostumuksesta (aivan, tärkeä osa hyvinvointia, eläinihmiset tietävät varmasti!) tai sisäilmasta (eläimillä kuivikkeiden pöliseminen voi aiheuttaa joitakin ongelmia). Tuotantoeläimillä on mainittu kattavalista erilaisista puutostiloista, jotka aiheuttavat erinäisiä sairauksia. Sen sijaan mainitessani lapsen atooppisen ihottuman pysyvän kurissa vitamiineillä saan osakseni silmien pyörittelyä.

Maitorasvat ovat yhtälailla kiistanalaisia. Maitorasvan väitetään aiheuttavan verisuonten kalkkeutumista ja siksi yleisesti suositellaan vähärasvaisia maitotuotteita. Toisaalta maitorasvojen on myös tutkittu ehkäisevän 2-tyypin diapetestä. Joissakin lähteissä on myös mainittu maitorasvan ehkäisevän sydäntauteja ja syöpää, sekä pitävät hoikkana. Antti Heikkilä on myös maininnut rasvattoman maidon aiheuttavan hedelmättömyyttä.

Oli maito terveellistä tai ei, en usko ratkaisun löytyvän lähivuosina. A2 maitoa tuottavat suuremmalla todennäköisyydellä vain vähemmän tuottavat rodut (suomenkarja, jersey...). Vaatisi suuren panostuksen että kaikki maito saataisiin A2 maidoksi ja sen pitäisi tapahtua vähin äänin. Eihän epäterveelliseksi tai sairauksille altistavaa maitoa kukaan haluaisi ostaa. Homogenointi auttaa tuotteiden säilyvyyden parantamisessa, joten on sanomattakin selvää että teollisuus ei halua edes kuvitella sen olevan syynä laktoosiyliherkkyyteen. Tuotteiden tulee kestää tarpeen vaatiessa isältä pojalle ulkonäköä muuttamatta. Kaikkihan muistavat hampurilaisen, joka ei muuttanut muotoaan 20-vuodessa?
Mikäli syy on lehmien syömässä rehussa on sitä hankala muuttaa ilman että lehmien tuotos kärsii tai että sitä saataisiin tuotettua edullisesti. Edullisuus on tärkeää suurille massoille. Kyselin kerran eräässä facebookin ryhmässä mikä on tärkein kriteeri ruokaa ostaessa. Vain pieni osa vastasi kotimaisuuden olevan etusijalla, kun taas suurinosa sanoi että ostavat edullisinta ruokaa. Vain rasvasta ja valkuaisesta maksetaan hieman lisähintaa tuottajalle, muuten meijerit maksavat määrästä. Ilmasto olosuhteet taas vaikuttavat siihen mitä rehuja pystyy ja on kannattavaa viljellä.

Onko maito sinun mielestäsi hyvis vai pahis? Pidätkö maitoa epäterveellisenä? Uskotko A2 maidon olevan terveellisempi vaihtoehto?