perjantai 14. lokakuuta 2016

Satoraportti 2016

Kesä ohitettu ja montaa uutta asiaa kokeiltu. Nyt on taas oppimisen paikka, mikä meni pieleen ja mikä onnistui?

Kasveihin voisi panostaa vieläkin enemmän. Perunat istutetaan ensi vuonna aikaisemmin ja niissä kokeillaan muutamia eri lajikkeita. Rosamunda ei ollut paras valinta.

Lanttu ja nauris sato oli hyvä, mutta joku tuholainen päätti silti syödä ne. Ne tiputtivat lehdet ja kun nostin niitä niin ne olivat ihan madonsyömiä ja osa jopa mätiä. Muutama maistiainen sentään saatiin, mutta varastoon asti niistä ei ollut.
Lanttuja ja nauriita kasvatetaan kumminkin ensi vuonnakin, ehkä ne onnistuvat.

Kesäkurpitsat ovat olleet satoisia ja helppoja. Niitä lisää jatkossakin. Harmittavaa kyllä spagettikurpitsat eivät itäneet, mutta ensi vuonna niidenkin osalta uusi yritys.

 
Sipulia tuli hyvä sato, joskin sitä tarvitsee istuttaa reippaasti lisää ensi vuonna.

Pavut ovat olleet meillä menestys joka vuosi. Ensi vuonna kasvatan enemmän ja erilaisia papuja.

Kaalit eivät onnistuneet ollenkaan, koska kirpat tuhosivat ne harsoista huolimatta. Niitä ei todennäköisesti istuteta ensi vuonna niiden työläyden vuoksi. Ehkä joskus sitten kun on enemmän aikaa käytettävissä, eikä apurit nypi kaalintaimia maasta sillä aikaa kun itse ottaa harsoa toisesta päästä kaalimaata pois ;)...

Retiisejäkin viljeltiin ja syötiin ahkerasti. Tein niistä myös hyvää säilykettä sipulin kanssa. Tosin se syötiin jo.

Tomaateille ja kurkuille pitää tehdä kasvihuoneeseen parannuksia. Mammalta saatiin kumpiakin ja naapurilta vielä jotain avomaan kurkkuakin.

Porkkanoiden satoon olin erityisen tyytyväinen siihen nähden että ne jouduttiin istuttamaan kolmeen kertaan kanojen käytyä kasvimaalla.

Ylipäätään olen todella tyytyväinen meidän kasvimaan antimiin siihen nähden miten niitä hoidettiin... tai siis ei hoidettu ;). 

 
Omia omenoita ei tänä vuonna tullut nimeksikään, koska olemme leikanneet omenapuita reippaalla kädellä vastikää. Saimme kumminkin käydä naapurustosta poimimassa paljon omenoita ja niistä teinkin mehua ja hilloa. Eläimetkin saivat osansa omenoista.
 
Lisäksi raparperi teki omalla pihalla hyvän sadon ja tein jonkin verran mehua.

Yrteistä tilli, basilika, minttu ja ruohosipuli onnistuivat myös hyvin.

Sienisatoon olen tyytyväinen. Lapset tykkäävät sienestää, vaikka tuovat samalla haasteitakin siihen hommaan. Rattaiden kanssa ei pääse joka paikkaan sienestämään, joten sienestäminen jäi tieltä poukkoilun tasolle. Aika hyvä saalis silti saatiin! 

Mustikat ja vadelmat on hyvin poimittu tänä vuonna, toivotaan ensi vuodesta yhtä satoisaa! Mansikat ovat hyviä, mutta maksavat mansikoita. Jossain vaiheessa haaveena onkin oma mansikkamaa, mutta tuntuvat sen verran työläiltä hoitaa että jätetään se tulevaisuuteen.


Possut pitää teurastaa aikaisemmin. 150kg on hankala teurastaa. Ne ovat hyviä, mutta Röhkö ja Pöhkö possujen jälkeen pidetään taukoa niiden kasvattamisessa. Possuilla ei ole enää asiaa navettaan sisälle, koska ovat aika tuholaisia. Ja jostain pitää karsia, jotta arki vähän helpottuu ja aikaa jäisi myös kasvien istutukseen ja hoitoon. Ja toisaalta possun liha on meidän makuun enemmän leivänpäällä kuin muualla.


Milka hieho siemennetään vuodenvaihteen jälkeen tai sille hommataan poikaystävä. Milkan jälkeläinen syödään tietenkin, mutta teurasikään (18kk) asti sitä ei todennäköisesti kasvateta. En malta odottaa että saadaan oman lehmän maitoa!
Muuka teurastetaan vielä, kunhan Milkalle saadaan poikaystävä hommattua.

Kanojen määrää oli tarkoitus nostaa, mutta näyttää siltä että pidämme vajaa 10 kanaa sopivana määränä. Luonnollista vaihtuvuutta hyödyntäen yritämme jatkossa keskittyä tehokanoihin, koska ne munivat parhaiten. Hautomakoneella tulee varmimmat tulokset tipuista.
Tänä vuonna saatiin naapurikunnasta iso määrä kukkoja, joita kasvatettiin muutama kuukausi ja kohta ne ovat patakypsiä jo.

Kaneja tullaan myös tietenkin kasvattamaan ja niiden kasvatusta laajennetaan sellaiseen mittakaavaan että kaninlihaa riittää myyntiinkin asti. Kaneja menee vielä tänäkin vuonna muutama teuraaksi.


Teurashevosia tulemme myöskin jatkossa teurastamaan. Hevosen liha on todella hyvää! Yllätyksenä tuli teurastaessa että nahka on todella lujasti kiinni... muilla eläimillä se tuntuu irtoavan vetämällä, hevosen taljaa joutui auttamaan puukolla.

Eläinten pidossa on se huono puoli että ne vievät paljon aikaa. Meillä on ollut tässä myös projekteja joka lähtöön. Eläinmäärän vakiinnuttua uskoisin hommien helpottuvan kun aikaa jää muuhunkin. 
Kaikkia eläimiä ei kannata kasvattaa itse. Kun pitää silmät auki ja avaa suunsa sopivassa kohtaa saattaa saada kukkoja ja hevosen teuraaksi ;).

10 litraa vadelmaa
90 litraa mansikkaa
3 litraa puolukkaa (hillona)
35 litraa mustikkaa
5 litraa hillaa
5 litraa erilaisia omenahilloja
20 litraa porkkanaa
pieni määrä perunaa (loppuvat jo kohta)
60 litraa omenamehua
10 kg sieniä (kanttarellejä, torvisieniä ja suppilovahveroita, sekä muutama tatti)

150 kg hevosta
16 kpl kukkoja
ja tulossa vielä;
Nautaa ja kaneja.

Keräsin myös erilaisia villiyrttejä teeaineiksi ja rohdoiksi.
Muutama purkillinen suolakurkkua, säilykepunajuurta ja pinaattia menivät myös säilöön.

Olen varsin tyytyväinen satoon elämäntilanteeseen ja muiden projektien määrään nähden. Eihän tällä vielä koko talvea elä, mutta ainakin jotain on talven varalle tallessa.
Tietenkin parannettavaa ensi vuotta ajatellen on edelleen, mutta pikkuhiljaa :)
Lihoilla ja sienillä pärjätään hyvinkin taas ensi kesään, mutta kaikkea muuta voisi olla enemmän.

maanantai 10. lokakuuta 2016

Sukka-arvonnan voittaja!

Sukka arpajaisissa oli mukava määrä porukkaa mukana!
Näitä arvontoja on todella kiva järjestää!

Pidemmittä puheitta
10 sukkaparin onnellinen voittaja on:
mummo! 

Voittajalle olen lähettänyt sähköpostia.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Sukkia (arvonta)

Saimme Sukkamestareilta sukkia testattavaksemme yhteistyönmerkeissä.

Sukkamestarit on Suomalainen yritys, joka valmistaa ja maahantuo erilaisia sukkia ja urheiluvälineitä. Sukilla on Öko-Tex 100 standardi, joka tarkoittaa että vaate ei sisällä haitallisia torjunta-aineita, raskasmetalleja tai muita (nykytiedon mukaan) haitallisia kemikaaleja.
 

Lapset olivat innoissaan avaamassa laatikkoa ja arvuuttelemassa mikä sukka on kenellekin. 

 Iso pino sukkia ja Ronja tiesi omat lempparisukkansa jo ennen kun niitä oli edes sovitettu... arvaattehan jo, ne olivat pinkit tietenkin ;)


Saimme testattavaksi kukin perheenjäsen monta erilaista sukkaparia. Suosikki sukkamme sisältävät merinovillaa, jotka tuntuvat miellyttäviltä jalassa, hengittivät hyvin ja ovat lämpimät kumminkaan hiostamatta. 


Sukkien löytäminen on välillä ollut haastavaa, mutta nyt jopa meidän pienimmälle pötkyläjalalle löytyi kiristämättömät sukat, jotka kumminkin istuivat jalkaan!
Itse pidin myös pehmovarsisukista, näin raskauden loppumetreillä kun jalat tuntuvat turpoavan helposti nämä eivät kiristäneet ollenkaan!

Sain luvan yhteistyönmerkeissä arpoa blogin lukijoiden kesken 10 paria Sukkamestareiden sukkia. 
Mukaan arvontaan pääset kommentoimalla postausta, muistathan jättää sähköpostiosoitteesi.
Arvonta suoritetaan maanantaina 10.10.2016
Onnea arvontaan!